Suomella ja Kanadalla on paljon yhteistä – ovathan maat pohjoisen pallonpuoliskon kaksikielisiä parlamentaarisia demokratioita, jotka ovat maantieteeltään, ilmastoltaan ja luonnonvaroiltaan samankaltaisia. Kumpikin valtio on kärkipään tietoyhteiskuntia. Yhteisiä arvoja löytyy myös sisäpolitiikassa, ihmisoikeuksissa ja ympäristöasioissa. Sen takia ei olekaan yllätys, että Suomi ja Kanada työskentelevät tiiviisti yhdessä useissa monenkeskisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä OSCE:ssä ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä.
Sekä Suomi että Kanada ovat jäseniä Arktisessa neuvostossa. Se on kansainvälinen foorumi, joka käsittelee arktisten alueiden valtioiden yhteisiä haasteita. Suomen Pohjoinen ulottuvuus -aloite hyväksyttiin Euroopan unionin linjauksiin. Se sisällytettiin myös Kanadan ulkopolitiikkaan. Aloitteen tarkoituksena on edistää yhteistyötä Venäjän ja muiden yhteistyökumppanien kanssa taloudessa, energiapolitiikassa, ympäristökysymyksissä ja muilla aloilla. Myös Pohjois-Suomen saamelaiset ovat aloittaneet säännöllisen yhteistyön Kanadan inuiittiryhmien kanssa.
Suomi ja Kanada ovat perinteisesti olleet kansainvälisen aseidenvalvonnan ja -riisunnan sekä rauhanturvauksen ja kriisinhallinnan aktiivisia toimijoita. Kummatkin maat ovat panostaneet merkittävästi rauhanturvausoperaatioihin, miinanraivaukseen ja muihin humanitäärisiin toimenpiteisiin ympäri maailman.
Kulttuuri- ja koulutusvaihto Suomen ja Kanadan välillä on kasvanut viime vuosina. Suomalaiset ja kanadalaiset korkeakoulut tarjoavat molemminpuolisia etäopetuksen ja akateemisen vaihdon ohjelmia. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO, Association of Universities and Colleges in Canada ja Suomen suurlähetystö järjestivät syyskuussa 2002 seminaarin Suomen korkeakouluopetuksesta sekä opiskelija- ja harjoittelijavaihdosta.
Suomi ja Kanada ovat olleet aktiivisesti mukana Arktisen yliopiston toiminnassa. Arktinen yliopisto on napapiirin alueen akateemisten oppilaitosten ja ohjelmien verkosto. Siinä on tällä hetkellä mukana viisi suomalaista yliopistoa: Teknillinen korkeakoulu Espoossa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun ammattikorkeakoulu, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Lapin yliopisto.
Suomen ja Kanadan kahdenkeskiset kauppasuhteet ovat melko vaatimattomat, mikä johtuu pääasiassa siitä, että maat kilpailevat keskenään useilla luonnonvaroihin pohjautuvilla osa-alueilla, esimerkiksi metsäteollisuudessa. Suomen tullin tilastojen mukaan vuonna 2010 tuonti Kanadasta Suomeen oli 349 miljoonaa euroa, mikä tekee Kanadasta tuontitavaroiden 38:nneksi suurimman lähtömaan. Kanadalaisten tuotteiden osuus Suomen koko tuonnista oli 0,7 %. Samana vuonna Suomen vienti Kanadaan oli 639 miljoonaa euroa tehden Kanadasta Suomen 19:nneksi suurimman vientikohteen 1,2 % osuudella kokonaisviennistä. Provinsseista Suomen suurimmat kauppakumppanit ovat Quebec ja Brittiläinen Kolumbia.
Kanadasta tuodaan Suomeen enimmäkseen malmeja ja mineraaleja sekä moottoriajoneuvoja. Suomen päävientituotteet Kanadaan ovat poltto- ja voiteluaineet, koneet ja laitteet sekä lääkkeet.
Kanadan ja Suomen väliset suorat sijoitukset kasvoivat tasaisesti vuoteen 2007 saakka, mutta sen jälkeen ne ovat laskeneet globaalin taloustaantuman myötä. Suomen sijoitukset Kanadaan ovat kuitenkin verrattain suuria ja niiden kokonaisarvo vuonna 2010 oli 1 135 miljoonaa CAN Kanadan tilastokeskuksen mukaan. Sitä vastoin Kanada sijoitti Suomeen samana vuonna vain 152 miljoonaa CAN (103 milj. € Suomen pankki). Suurimmat kanadalaiset sijoittajat Suomessa ovat Bombardier Recreational Products, Quebecor, Nortel, Inmet ja Vansco. Suomalaisista yrityksistä Kanadaan sijoittavat aktiivisesti muiden muassa Nokia, Metso, UPM ja Neste.
Lähde:Tulli
